Joka ikinen lihas kramppaa, pyörryttää.
Tein juuri iltatreenin, nyrkkeilin ja jumppasin 200 kaloria.
Aamusta nyrkkeilin 301 kaloria.

Päivät vilahtaa ohi, rekisteröin vain ja ainoastaan sen, kun herään tekemään aamutreenin ja kaadun
illalla rättiväsyneenä sänkyyn.
Ja joka hetki ajattelen ruokaa.
Mä inhoan ruokaa, mutta toisaalta myös rakastan sitä.
Se saa ravinnollaan muhun vähän eloa, mutta inhottaa kun en saa syödä.
Ruoka hallitsee mun elämää.

Oon laihtunu eilisestä taas, painan nyt 51,1 kg.
Aikaisemmin näköjään söin ihan väärin, kun paino ei tippunut.
Nyt olen löytänyt sen "hyvän syömisen".

Huomenna meen äipän kanssa pelaamaan squashia,
se on ihanan vauhdikas ja tehokas peli.
Kuluttaa rutosti kaloreita.

Hän jättää sinut
yksin itkemään sateeseen.
Et tiedä minne mennä,
sinulla ei ole paikkaa
minne olisit tervetullut.