Miksei tuo paino nyt vain voi pudota?
Tulin siihen tulokseen, että aamutreeni on mulle välttämätön. Silloin päivä lähtee hyvin liikkeelle ja heti aamun ensimmäisinä tunteina tietää, että on liikkunut ja voi syödäkin jotain. Enää aamulla nouseminen ei ole niin kauhea ongelma. Ongelma on se, etten saisi nukahtaa siinä enää uudelleen.
Porukat on enemmän taas huolissaan musta. On se kummaa, miten he ovat huolissaan anorektisesta käyttäytymisestä. Sillon kun mulla oli lievä bulimia & bulimareksia he eivät huomanneet yhtään mitään. Enkä mä todellakaan halua, että ne alkaa kyttäillä mun liikkumista ja syömistä. Ei liikkuminen oo mulle(vielä) mitään pakkopullaa. Liikun todellakin sen takia, että musta on ihana liikkua ja siitä tulee aivan helvetin hyvä olo. /Enkä tietenkään halua lihoa./
Luokan pojat taas vauhdissa.. Aika paljon tulee mulle sellaista kommenttia, että enkö syö, lihonko siitä ja tosta yms. Aika rasittavaa tuollainen. Pitää vaan olla itsevarma - hymyillä niin ei ne tajua, että syöminen on mulle aika ongelmallista. Enkä halua lopettaa tätä vielä. Haluun edelleenkin pieneksi ja luiseksi.
Huomenna on pakko tehdä aamutreeni. Lihaskunto & nyrkkeily & jooga vuorossa huomenna. Kutakin vartti niin tulee 45 min hyvin täyteen. Illalla sitten (taas) juoksemaan 45 - 60 min.
Syöty päin persettä, enpä ainakaan ole säästöliekillä.
Enkä ole edes herkutellut. Karkkilakossa nyt toista viikkoa.
Huomiseen, pöppiäiset!
